En ole juurikaan tuosta 'pikkubroidista' kirjoitellut, joten aloitetaan nyt vaikka sillä ja katsotaan mihin päädytään. Sillä on nimikin: Osmo. Eikä se ole oikeasti minulle veli, vähän sellainen pakkopikkuveli. Aika vekkuli kaveri kuitenkin. Uskotteko, ettei beagle tarvitse välttämättä kävelyaskeleita liikkuakseen? Jo ette, niin kysykää Osmolta. Kaikkialle voi mennä juosten tai hyppien. Kamalan osallistuva se on -ja joka paikassa samaan aikaan läsnä. Aina 100% intoa mukana. Ihmisiltä se ei kysele, saako syliin tulla -tai olkapäille. 

Yksi saa kuitenkin Osmon rauhoittumaan, rakkaani, rottweiler Räpsy. Jokaisellahan meillä on elämässämme ainakin yksi ankeuttaja... Osmolla se ankeuttaja on Räpsy. Räpsyn lempiharrastus on nykyään Osmon säikyttely. Yksi esimerkki: Räpsy 'nukkuu' sohvalla ja Osmo rumuaa lelu/luulaatikolla ja valitsee sieltä mieleistä luuta pudotellen niitä lattialle. Räpsy sinkoaa sohvalta paikalla ja urahtaa, Osmo pinkaisee takavasemmalle valoakin nopeammin. Räpsy vetäytyy takaisin sohvalle. Osmo arpoo tilannetta ja hiipii (juosten luonnollisesti) varpaillaan takaisin jatkamaan luun valintaa. Se kurottaa varovasti lattialla olevaa luuta etuhampaillaan ja huulet tötteröllään. Räpsy seuraa sivusilmällä vähän kuin naureskellen, nostaa päätään ja se riittää Osmolle... jalat alle ja me menoksi taas. Isketään Räpsyn kanssa silmää toisillemme. Ankeuttaja iski taas, kohde on lannistettu ja mitätöity. No, saa se Osmo niitä luita syödäkin, ja leikkiäkin se saa. Ei Räpsy paha ankeuttaja ole, ehkä vähän hauskaa tuon hömelön kanssa pitää. 

Ihmis-ankeuttajat ovat pahempia. Elämää seuranneena olen huomannut, että ne kirjaimellisesti imevät toisista ihmisistä elämän, tai ainakin ilon elämästä. Ankeuttajat ovat negatiivisia; siinätässätaituossa ei ole mitään hyvää, tämätuotaise teki taas väärin eikä osaakaan mitään. Ankeuttajan ympärille leviää ikävä ilmapiiri, josta katoaa ilo. Ankeuttaja tonkii asiasta kuin asiasta jotain ikävää sanottavaa. Ankeuttajan lähellä ei juurikaan iloita, ankeuttaja iloitsee ainoastaan, jos joku epäonnistuu tai tulee loukatuksi. Ankeuttaja myrkyttää ympäristönsä.

Ankeuttaja on myös aina oikeassa, ainoa oikea mielipide on se oma, absoluuttinen, totuus. Muita mielipiteitä ei ankeuttaja hyväksy tai ainakin ne ovat vääriä. Ankeuttaja mielellään nostaa keskusteluun sellaisia asioita, jotka helposti provosoivat toisinajattelijoita. Niin kuin nyt vaikka esimerkiksi koirien jalostus. Luonnollisesti ankeuttajalla on asiasta vankka mielipide, se absoluuttinen totuus. Ankeuttaja ei siedä vastaväitteitä vaan vie keskustelun henkilökohtaisuuksiin. Ja jos kohde tästä mielensä pahoittaa, ankeuttaja saa sairaan ilonsa.

Muistan tänäkin päivänä olla kiitollinen siitä, että olen koira. Ihmisten maailma on aika kamala. 

Kevät tulee kohisten, ei.anneta ankeuttajien pilata meidän kenenkään päivää vaan nautitaan auringosta! Voin paljastaa yhden salaisen aseen ankeuttajia vastaan: huumori! Sitä ne harvemmin tajuavat, sarkasmia eivät ollenkaan. Nyt on mentävä 'pikkubroidin' viereen pienille nokosille, on se minulle rakas kaveri kaikessa rasittavuudessaankin.

FB_IMG_1428645508439.jpg